Katsastustilastot sisältävät paljon mielenkiintoista tietoa.
Tämän sivun tiedot käsittelevät ajokieltoja, hylkäyksiä ja korjauskehotuksia.
Näistä on muodostettu summamuuttuja ("vikasumma"), joka kertoo kuinka monta ajokieltoa, hylkäystä tai korjauskehotusta kukin automalli on keskimäärin saanut.
Autojen tekniikka muuttuu vuodesta toiseen.
Siksi esimerkiksi vuoden 2005 automallit ja vuoden 2017 autot eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia.
Kuitenkin niissä on paljon yhteistä, joten eri vuosien tietoja voi jossain määrin yhdistää.
Tällä sivulla jokaisen vuosimallin sisällä eri katsastusvuosien tulokset on yhdistetty.
Sen lisäksi kaikkien autojen kaikista tuloksista on rakennettu malli, joka kuvaa vikasumman ja ajosuoritteen välistä riippuvuutta.
Siitä lisää seuraavassa kohdassa!
Autojen keskinäisessä vertailussa täytyy huomioida niiden ajokilometrien määrä.
Paljon ajetuille autoille täytyy antaa jollakin tavalla tasoitusta, kun niitä verrataan vähemmän ajettuihin autoihin.
Mutta kuinka paljon tasoitusta ja miten?
Otetaanpa esimerkiksi katsastusvuosi 2019 ja kolme vuosimallin 2010 autoa, Ford Fusion, Volvo V50 ja Volkswagen Passat:
Automalli | Katsastusvuosi | Vikasumma | km | y |
---|---|---|---|---|
Ford/FUSION/2010 | 2019 | 0.66 | 105939 | 0.35 |
Volkswagen/PASSAT/2010 | 2019 | 0.61 | 214641 | 0.32 |
Volvo/V50/2010 | 2019 | 0.91 | 203977 | 0.48 |
Kun tarkastelee autojen vikasummia (Ford 0.66, Volvo 0.91, Passat 0.61). Passat on selvästi pärjännyt parhaiten:
sillä on pienin vikasumma (0.61 vikaa per katsastettu auto) huolimatta siitä, että sillä on ajettu eniten.
Entä sitten Ford ja Volvo? Fordilla on pienempi vikasumma. Toisaalta Volvolla on ajettu lähes kaksi kertaa enemmän.
Miten kilometrimäärät ihan tarkalleen ottaen tulisi huomioida?
Ehkä jokainen ajokilometri kasvattaa vikasummaa saman verran. Jos 100 tkm ajetun auton vikasumma on 0.25, niin 200 tkm ajetulle autolle vikasumma 0.50 olisi tällöin yhtä hyvä tulos.
Tällainen suoraviivainen malli olisi helppoa tehdä jakamalla vikasummat ajokilometreillä. Tuloksena syntyneitä lukuja (vikasumma/km) voisi vertailla ja ne jollakin tavalla huomioisivat autojen
erilaiset ajokilometrit. Tällä mallilla mitattuna esimerkin Volvon tulos on parempi kuin Fordin.
Tässä lähestymistavassa on kuitenkin selvä puute: auton vikaantumisen ja ajokilometrien välinen riippuvuus on lähes varmasti monimutkainen. Auton ensimmäisen sadantuhannen ajokilometrin vaikutus autoon on varmasti erilainen kuin sitä seuraavan sadan tuhannen ajokilometrin, jolloin mittarilukema kasvaa sadasta tuhannesta kahteensataan tuhanteen kilometriin. Siksi tämän sivun analyysissä vikasumman ja ajokilometrien välisen riippuvuuden muoto on arvauksen sijaan opittu katsastustilastoista itsestään. Sen muoto näkyy kuvassa harmaalla viivalla:
Vikasumma kasvaa nopeasti kilometrivälillä 0 - 60 tkm. Noin 60 tkm jälkeen kasvuvauhti hidastuu ja alkaa sitten muistuttaa suoraa viivaa.
Kun Volvoa ja Fordia verrataan keskenään ottaen odotusarvoksi yllä kuvatun mallin, niiden välinen paremmuusjärjestys muuttuu.
Fordin tulos on hieman parempi kuin mallin kertoma odotusarvo näille ajokilometreille. Volvon tulos puolestaan on hieman huonompi kuin odotusarvo.
Aivan oma lukunsa ovat sitten sellaiset autot, jotka eivät ole "tavallisia henkilöautoja".
Hyviä esimerkkejä näistä ovat Volkswagen Transporter ja Mercedes-Benz Sprinter, joita käytetään hyvin eri tapaan kuin aineiston muita autoja.
Niillä ajetaan niin paljon enemmän, ettei malli osaa hyvin ennustaa niiden hylkäysprosentteja, siitä yksinkertaisesta syystä että aineistossa ei ole riittävästi
muita niin paljon ajettuja autoja joista mallin voisi muodostaa. Tällaisten tapausten kohdalla tilastot kertovat vain pienen osan totuudesta!